Illuusiota

Grand Canyonilta oli jälleen vikkelä lähtö. Suuntana oli siis Las Vegas josta oli jo varattu huoneet Stratospherestä. Siitä me ei tiedetty muuta kuin, että se on iso, pikkuisen syrjässä ja tv:stä tuttu. Matkalla pysähdyttiin aamupäiväpalalle Last Point:iin joka on viimeinen saluuna ennen Hooverin Patoa. Saluuna oli iloinen ja värikäs paikka. Kaikki seinät olivat täynnä maalauksia. Tarjoilija kauppasi heti helikopteriretkiä kanjonille. Olimme edelleen Grand Canyonin vieressä, vaikka matkaa oli tehty pari tuntia!


Aamun tankkauspaikan autokorjaamo jossa on fiilistä.

Siellä oli myös kaupan muutama hieman käytetympi klassikko.

Yksi aamiaispaikkamme Last Stopin Saloonin seinämaalauksista.

Todellinen Miestenhuone Last Stopissa.

Last Stopin viereinen kauppa!

Last Pointin jälkeen tulimme paljon elokuvissa kuvattulle Hoover Dam:ille (Hooverin Pato). Sitä lähestyttiin valtavan hiekkakuopan kautta. Maili toisensa jälkeen oli pelkkiä hiekka- ja soradyynejä. Meidän suunnasta lähestyttäessä ensireaktio padosta oli ”onpa pieni”. Mutta sitten kun patoa tutki muiltakin kanteilta tajusi kuinka massiivinen se oli varsinkin korkeussuunnassa. Sen massiivisuutta oli mahdoton vangita kuvaan. Sisällä patomuseossa kerrottiin sanoin ja kuivin kuinka kyseinen jättiläinen on rakennettu 30-luvulla!


Tulokulmasta ei pato vielä kummoiselta näyttänyt.

Patoaltaan vesi oli melkoisen alhaalla.

Toiseen suuntaan alkoi jo padon korkeusserot näkyä.
Taustalla rakenteilla oleva uusi silta.

Massiivisuus ei tartu kameran kuvaan!

Sitten olikin vuorossa Las Vegas. Hotellimme Stratosphere on yksi kaupungin maamerkeistä ja iso hotelli. Mutta siitä huolimatta se oli halvemmasta päästä hotelleja ja himppasen kulahtanut. Lähdimme välittömästi tutustumaan kaupunkiin ja havaitsimme nopeasti, että Stripin toisessa päässä olevat jättihotellit olivat huomattavasti prameampia. Ne olivat kuin itäkeskuksen casinoversioita tuhansilla huoneilla kukin. Jättihotellit itse asiassa olivat koko kaupungin ainoat nähtävyydet! Siis hotellit! Ne paikat missä nukutaan! Koko kaupunki ei ole muuta kuin törkeän järkyttävää hotellikeskittymä. Lyhyellä matkalla voi tutustua Pariisiin, New Yorkiin, Ceasarin Palatsiin, Sirkukseen, Venetsiaan, Pyramdiin ym ym. Hotellit kilpailevat näyttävyydellä valtavin ylilyönnein. Jokainen niistä yrittää saada kadulla kulkijoiden huomion sekä pitää omat asiakkaansa mahdollisimman tiukasti omassa hotelissa. Kaikki hotellit ovat niin törkeän mauttoman mahtipontisella tavalla rakennettuja, että ne olivat omalla kierolla tavallaan hienoja.


Keskellä näkyvä puikula on hotellimme.

Kotihotellimme "viihtyisä" aula.

Las Vegas hotellimme huipulta.

Las Vegasin valoja.

Hotellimme Las Vegas valaistus.

Tuttu tausta Mike Torellon (Murharyhmä) seikkailuista.

No ei tänne kuitenkaan hotelleja oltu tultu katsomaan joten showta varaamaan. Las Vegasissa esiintyy koko ajan USA:n tunnetuimpia viihdyttäjiä kuten Donny Osmond, Cher, Garth Brooks ym ym. Tarkistimme ensin ettei Elviksellä ole keikkaa jonka jälkeen buukkasimme seuraavaan päivään David Copperfieldin. Hänellä oli meneillään Las Vegas periodi ja hän heitti kaksi keikkaa päivässä MGM Grandissä. Lippujen varaamisen jälkeen lähdimme huuhtelemaan autiomaan tomut kurkustamme pihvillä ja oluella. Minä aloin jo siinä vaiheessa keskittymisen. Olin suunnitellut korttipeliä huomiseen!